Suurperheen 8 viikon ruokalistat

Suurperheemme ruokapöydän ääressä on päivittäin 12-14 henkilöä, joten ruokaa valmistetaan useimmiten 10 litran kattilassa tai isossa uunivuoassa. Meillä ruokailee meidän perhekodin vanhempien lisäksi 2 päiväkoti-ikäistä lasta, ekaluokkalainen, 5 teiniä, 2 täysi-ikäistä lapsosta ja useimmiten vielä lisäksi jonkun kaveri ja esikoisen poikaystävä. Ruokakuntaamme virallisestikin kuuluu tusinan verran väkeä!

Instagramin puolella toivottiin vinkkejä ruoka-arkeen ja kysyttiin meidän perheen ruokalistoista. Laitan tähän meidän edelliset ruokalistat, jotka ehti palvella jo pitkään! Nyt työn alla on uudet listat, kun lasten toiveet on ehtineet jo muuttua ja uusia herkkuja toivottu listalle.

Suurperheemme ruokailut vaativat suunnittelua

Meidän ruokalistan laatimisen kulmakiviä ovat kotimaisuus ja/tai luomu, lisäaineettomuus, vaihtelevuus, kala/kana/liha/kasvisvaihtoehdot, edullisuus ja se, että tulisi syötyä kasviksia, marjoja tai hedelmiä yhteensä sen puolisen kiloa päivässä. Meille on myös tärkeää, että vähintään kerran päivässä istumme kaikki yhdessä saman pöydän ääressä syömään.

Tärkeää miellyttävän ruokailuhetken luomiseksi on myös sallia ruokarajoitteet ja se, ettei aina maistu. Meillä ketään ei pakoteta syömään! Jokaisella ruoalla jokin osuus kelpaa varmasti kaikille, eikä ruokailuja voi jättää väliin siksi, ettei tykkää. Jokainen voi syödä perunaa, pastaa tai riisiä, jos ei pidä kastikkeesta. Jokainen voi syödä keitosta edes kalan, jos ei porkkanat maistu tms., eli jokaiselle jotakin.

Perhekodin 8 viikon kiertävät ruokalistat

Toivottavasti näistä listoista saisit vinkkejä teidänkin perheen ruokalistojen suunnitteluun!

Ateriasuunnittelu:

a) pienentää kuluja, kun ei tule ostettua heräteostoksia. Kauppaan kannattaa aina lähteä ostoslistan kera.

b) valmis ruokalista vähentää ruokahävikkiä, kun on etukäteen suunniteltu mitä syödään minäkin päivänä ja eaaka-aineet hankitaan sen mukaan. Toki joustamme sen verran, että mikäli edelliseltä päivältä jää ruokaa, niin syömme samaa seuraavana päivänä. Tai mikäli ruokaa jää vain muutamalle, niin laitan pakkaseen valmiita annoksia, jotta sieltä voi nykäistä nirsoilijoille pahan ruokapäivän varalle. Kurkkaa täältä vinkkini ruokahävikkiä vastaan

c) antaa jokaiselle perheenjäsenelle mahdollisuuden vaikuttaa ruokalistaan ja siihen, mitä syödään. Osallisuus on tärkeää! Samalla lapset saattavat innostua auttamaan ruoanlaitossa, kun ovat saaneet itse myös kertoa suosikkinsa listalle.

Meidän ruoka-arkeamme rajaavat hieman seuraavat seikat:

• Yksi ei voi sietää sipuleita
• Toinen ei pysty syömään mitään kasviksia, marjoja tai hedelmiä
• Yksi ei halua syödä lainkaan punaista lihaa, kun taas toinen söisi vain lihaa
• Yhdellä on keliakia (siksi osa resepteistäni on gluteenittomia)
• Meillä asuu myös diabeetikko, joten hiilareita lasketaan ja mietitään mahdollisimman pitkäkestoisia hiilareita

Ja kun taloudessamme suurin osa on teinejä/nuoria aikuisia (8 hlö), niin voitte kuvitella, että ruokaa kuluu! Käymme yleensä kaupassa kaksi kertaa viikossa: maanantaisin ja perjantaisin. Maanantaina teemme arjen ruokaostokset ja kauppaan menee rahaa keskimäärin 320€ (sisältää osittain muitakin Prismasta hankittavia asioita). Perjantaisin käymme yleensä ostamassa viikonloppua varten ruoat, sillä silloin viimeistään selviää ketkä lapsista on menossa kotilomille ja ketkä ovat kotona syömässä. Perjantaisin usein tulee myös satsattua tavallista ’parempaan’ ruokaan ja rahaa menee myös herkkuihin. Viikonlopun ostokset yleensä noin 230€.

Miten teidän ruoka-arki rakentuu? Mitkä helpottavat arjen kauppakäyntejä ja kuinka paljon teillä kuukaudessa menee rahaa ruokaan/hlö?

Meillä menee keskimäärin 185€/kk/hlö. (Tosin ihan yksilöytyä summaa pelkälle ruoalle ei ole. Ostamme (yleensä) Prismasta myös hygieniatuotteet ja muut arjen tarvikkeet/hyödykkeet.

Toivottavasti näistä vinkeistä oli apua teidän perheen ateriasuunnitteluun! Kommentoi ja jaa myös omat vinkkisi 🙂

Katja